Tenttiviikot

Viime viikko oli varmasti syksyn tylsin, eikä tästäkään ole tulossa sen jännittävämpi. Opetus, harrastuskerhot ja yleisesti koko elämä on loppunut tenttien takia. Huonenaapureitakaan ei enää hirveästi näe, mutta sen sijaan kirjastot ja lukusalit ovat täynnä opiskelijoita. 

Lopputenttikäytännöistä tulee hyvin elävästi mieleen ylioppilaskirjoitukset. Tenttejä ei pidetä luentosaleissa vaan auloissa ja urheiluhalleissa, joissa pulpetit on aseteltu siisteihin jonoihin. Jokaiselle on määrätty istumapaikka, ja onkin aika olennaista tarkistaa se netistä etukäteen. Koeaika on yleensä 2 tai 2,5 tuntia, joka on todella lyhyt tehtävien määrään nähden. Kuulin, että tiukan ajan tarkoituksena on saada hajontaa opiskelijoihin eikä kaikkia tenttitehtäviä edes kuulu saada tehtyä. Kaikista jännittävintä on se, että arvosanat jaetaan Gaussin käyrällä.
 

Viime viikolla minulla oli kaksi koetta ja tällä viikolla loput kaksi. Olin valmistautunut omasta mielestäni ihan riittävästi ja ensimmäiset tentin tuntuvat menneen ihan hyvin. Suurin haaste on englanniksi vastaaminen, koska kiireessä ja jännityksessä kaikki uudet hienot sanat haihtuvat aivoista, mikä tietysti hidastaa kirjoittamista. Vastaukset pitää kirjoittaa mustekynällä, sillä lyijykynällä tehtyjä vastauksia ei arvioida. Kuulin tosin vaihtarista, joka kynäsäännöstä tietämättä oli kirjoittanut tenttinsä lyijykynällä, mutta professori oli sanonut asian olevan ok.

Pidimme vaihtarityttöjen kesken taukopäivän opiskelusta ja kävimme Art and Science -museossa, joka on kuuluisa kukanmuotoinen rakennus Marina Bay Sands -hotellin edessä. Museossa oli kolme näyttelyä, joista ensimmäinen esitteli ensimmäisiä avaruusmatkoja, toinen koko perheelle suunnattua valo – ja videotaidetta ja kolmas hollantilaisen M.C. Escherin teoksia. 

... ja matemaatikoiden loppuun tekemä.

Taiteilijan kesken jättämä työ...

 

”Vain Singapore jutut” sai lisäyksen tehdessämme lähtöä museolta. Ulkona oli puhjennut ukkosmyrsky. Koska olisi ollut ikävää kastua, museon työntekijät saattoivat kaikki kävijät sateenvarjojen alla takaisin hotellin puolelle. Ei ikinä tapahtuisi Kiasmassa.

Marina Bay Sandsilta otimme taksin Fullerton-hotellille (tietäjät tietää ettei kuulu ihan normipäivään), koska meillä oli varaus jokaisen herkkupepun unelmaan, suklaabuffettiin. Pöydillä oli mitä ihanimpia suklaaleivoksia, kääretorttuja, macaron-leivoksia, suklaajälkiruokia, konvehteja ja suklaaputous hedelmillä ja vaahtokarkeilla. Paikalla oli myös kokki, joka paistoi vohveleita ja teki kaakaota erivahvuisista suklaista asiakkaiden toiveiden mukaan. 

On vähän haikeaa, että monet kaverit lähtevät jo tällä viikolla Singaporesta kotimaihinsa tai reissailemaan muualle Aasiaan. Mitenkään mihinkään liittymättä laitan tähän loppuun kuvan, jonka nappasin aikaisemmin syksyllä erään lentokoneen turvaohjeiden joukosta. Toivotaan, että tulevilla matkoilla koneita ohjaa muukin kuin Allahin hyvä tahto.