Kulttuurishokista

Ensin kaikki oli kivaa ja sitten ei ollut. Vihdoinkin kulttuurishokin helpotettua voin kertoa kohtaamistani kummallisuuksista.

Edelleenkin ahdistusta aiheuttaa ruoka. Food courtit ovat ravintola-alueita, jossa pöytäryhmiä ympäröi pitkä rivistö erimaalaisten keittiöiden tiskejä. Rivistöstä voi valita kiinalaisen, intialaisen, japanilaisen, korealaisen, thaimaalaisen, länsimaisen, singaporelaisen, malaijien ja kasvisruoan välillä ja sen lisäksi jokaisella tiskillä on keskimäärin 20 eri annosvaihtoehtoa. Koska kaikkien annosten kuvat näyttävät käytännössä samalta ja nimistä pystyy hyvällä tuurilla löytämään sanan ”riisi”, ruuan tilaaminen oli aluksi pelkkää arpapeliä, jossa helpoimmalla pääsi vastaamalla kaikkeen ”kyllä”. Näissä arpajaisissa tilaaja kuitenkin voittaa lähes aina, sillä ruoka on todella hyvää ja edullista. Tosin kerran erehdyin tilaamaan rasiallisen polttavan tulista ja ylikeitettyä spagettia.

Yhteentörmäyksiä on sattunut niin jalkakäytävällä kuin liukuportaissa, koska Singaporessa on brittiläiseen tyyliin vasemmanpuolinen liikenne. Tämä tarkoittaa myös sitä, että bussipysäkit ovat suomalaiselle jokseenkin epäloogisissa paikoissa. Kampus on niin iso, että täällä kulkee oma bussiliikenteensä, jonka pysäkit eivät aina ole samat kuin julkisen liikenteen pysäkit. Vielä ei ole ollut päivää, että olisin uskaltanut astua ovesta ulos ilman karttaa.

Ulkona on aika kuuma, eikä tässä ole voinut ilmastointiflunssalta välttyä. Ilmastointiflunssaa voi testata myös kotimaassa niin, että ensin juoksee puolituntia kasvihuoneessa, minkä jälkeen menee jääkaappiin seisomaan. Singaporessa kasvihuoneita ei tähän kokeeseen tarvita, sillä vartti rauhallista kävelyä ulkona riittää oikein hyvin ja jääkaappia vastaa luentosali.

Jääkaapista tuli mieleen taas ruoka. Asuntoloissa ei ole jääkaappeja, jollei sitä halua itse erikseen hankkia. Minä ja kämppikseni emme aio ostaa jääkaappia vain muutaman kuukauden takia, joten aamupala on vaatinut hieman luovuutta kaakaoon, kinkkuvoileipään ja jogurttiin tottuneelle. Vesipisteeltä tulee onneksi kiehuvaa vettä, ja olemme päässeet sivistämään muun muassa ranskalaisia siitä, mitä ”kaurapuuro” on. 

Mainitsin aikaisemmassa postauksessa, että Ikeassa ei myyty ruokailuvälineitä yksittäin. Samaa periaatetta on käytetty myös banaanien myynnissä ruokakaupoissa. Aikamoinen kohtaus saatiin aikaiseksi siitä, kun suomalaistyttö kysyi, voiko hän ostaa tertusta irronneen yksittäisen banaanin. Kauppias ihmetteli, miksi hän haluaisi, ja tyttö ihmetteli, miksei hän voisi. Pari muutakin myyjää ja vierestä seurannut asiakas tulivat kertomaan, että banaaneja myydään tertuittain, kunnes kauppias meni takahuoneeseen tekemään banaanille oman hintalapun ja loppujen lopuksi kaikki olivat iloisia. Myös se yksinäinen tuore banaani, joka muuten olisi joutunut roskiin.

Banaanien ostaminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmista suurin. Liikkeellä on ollut lipunmyyntihuijaus, joka on kohdistunut erityisesti vaihtaribileisiin. Kaikki on alkanut siitä, että Facebookissa on ollut tapahtumasivut jollekin oikealle opiskelijatapahtumalle, jolloin monet ovat siirtyneet ostamaan liput nettipalvelun kautta. Facebookin tapahtuma ei ole kuitenkaan ollut aito ja järjestäjän nimikin on kopioitu, minkä vuoksi lipunmyyntirahat ovat menneet aivan muualle kuin oikealle järjestäjälle. Vaihtarit ovat helppoja kohteita, koska kukaan ei vielä tunne maan käytäntöjä eikä kenelläkään ole käsitystä, mikä on normaalihinta opiskelijabileille. Kerron tämän, koska haluan varoittaa Eurooppaan matkaavia ystäviäni, että samanlaisia valetapahtumia saattaa ilmaantua myös Erasmus Student Networkin nimellä.

Yleisesti singaporelaiset ovat aivan ihania ja herttaisia ihmisiä! Koska Singapore on varsinainen kulttuurien sekamelska, paikalliset ovat hyvin kiinnostuneita myös eurooppalaisten tavoista. Enpä muista Suomessa jutelleeni kaikkia koulu- ja perheasioita kirjastonhoitajan kanssa, joka keskustelumme jälkeen toivoi minun vierailevan uudestaankin hänen hoitamassaan neljännessä kerroksessa.

Tämä postaus jäi kuvien suhteen melko köyhäksi, mutta loppuun muutama kuva Singaporen eläintarhasta, jossa kävimme tänään. Ammattimaisia ja häikäisevän upeita kuvia voi käydä ihailemassa vaihtariystäväni Jesper Tunkkarin blogissa: http://blog.jespertunkkari.com/en/

Tämä luikero viihtyy myös vapaana Singaporen puistoissa ja puutarhoissa.